Jätehuoltomääräykset

Kaikkien asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen on jätelain velvoittamina liityttävä jätehuoltoon, jonka hoitaa kunnallinen jäteyhtiö Jätekukko. Jos samalla kiinteistöllä sijaitsee monta eri asuin- tai vapaa-ajan rakennusta, on niistä jokaisen oltava jätehuollon piirissä.

Oma jäteastia

Jos kiinteistön haltija valitsee liittymistavaksi oman jäteastian, asiasta ilmoitetaan Jätekukkoon. Jätekukko toimittaa kiinteistölle jäteastian. Kiinteistön haltijan on itse järjestettävä jäteastialle määräysten mukainen keräyspaikka.

Jätelasku muodostuu asuntokohtaisesta perusmaksusta sekä jäteastian tyhjennystapahtumista.

Kimppa

Lähikiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian käytöstä eli muodostaa jätekimpan. Lähikiinteistöjä ovat taajamissa samassa tai viereisissä kortteleissa sijaitsevat kiinteistöt, haja-asutusalueella naapurit taikka tiekunnan tai muun vastaavan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavat kiinteistöt.

Kimpan perustamisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Jätekukolle. Kimpalle valitaan yhteyshenkilö, joka vastaa kimpassa tapahtuvien muutoksien ilmoittamisesta.

Jätekukko toimittaa kimpalle jäteastian. Kimpan on itse järjestettävä jäteastialle määräysten mukainen keräyspaikka.

Kimppaosakkaan jätelasku muodostuu asuntokohtaisesta perusmaksusta ja kimpan osakkaiden kesken sovitusta osuudesta kimppa-astian tyhjennystapahtumiin.

Kiinteistön haltijan oma vapaa-ajan kiinteistö ja vakituinen asunto voivat olla kimpassa, kun ne ovat lähikiinteistöjä. Poikkeuksellisesti kimppa on mahdollinen myös silloin, jos vapaa-ajan asunnon lähellä tai matkalla vakituiselle asunnolle ei ole kohtuullisesti saavutettavaa aluekeräyspistettä.

Aluekeräyspiste

Jos kiinteistön haltija valitsee liittymistavaksi aluekeräyspisteen käytön, käytettävästä aluekeräyspisteestä on ilmoitettava Jätekukolle. Tiedon aluekeräyspisteistä saa liittymisen yhteydessä.

Aluekeräyspisteen käyttäjäksi voi liittyä omakotitalot, paritalot ja vapaa-ajan asunnot. Jätelasku muodostuu asuntokohtaisesta perusmaksusta ja vuosimaksusta kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan.

Kiinteistön haltija ilmoittaa lähtökohtaisesti itse Jätekukolle jätehuoltoon liittymisestä. Jos kiinteistön haltija ei ole ilmoittanut liittymisestä, jätehuoltoviranomainen kehottaa kiinteistön haltijaa hoitamaan asian ja liittää viime kädessä kiinteistön jätehuoltoon.

Kerros- ja rivitalokiinteistöt sekä taajamassa sijaitsevat omakotitalo- tai paritalokiinteistöt liitetään jätteenkuljetukseen siten, että Jätekukko toimittaa kiinteistöille määräysten mukaiset jäteastiat. Jäteastiat tyhjennetään tämän jälkeen säännöllisesti.

Vapaa-ajan kiinteistöt sekä haja-asutusalueella sijaitsevat omakotitalot ja paritalot liitetään aluekeräyspisteeseen, mikäli muuta jätehuollon järjestämistapaa ei ole ilmoitettu.

Kaikilla kiinteistöillä on oltava sekajätteelle joko oma tai kimppa-astia tai sekajäte on vietävä aluekeräyspisteeseen. Kierrätettävät jätteet, joille on järjestetty keräys kiinteistöllä tai ekopisteissä, on lajiteltava erilleen sekajätteestä ja vietävä keräykseen.

Taajamissa asuinkiinteistöille on järjestettävä sekajätteen lisäksi kierrätettävien jätteiden erilliskeräys seuraavasti:

* Biojätteen erilliskeräysvelvoite 1 – 4 huoneiston kiinteistöillä koskee vakituisia asuinkiinteistöjä Kuopion keskeisellä kaupunkialueella, Siilinjärven keskustaajamassa ja Toivala-Vuorela taajamassa sekä Pieksämäen keskeisellä kaupunkialueella.

Myös ne kiinteistöt, joita erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat sopia Jätekukon kanssa kierrätettävien jätteiden keräykseen liittymisestä, jos jäteastia sijoitetaan kuljetusalueeseen kuuluvan tien varrelle.

Kierrätettävien jätteiden jäteastioihin saa laittaa vain lajitteluohjeiden mukaista jätettä. Kartongin, lasin ja muovin jäteastiaan kerätään vain kyseistä materiaalia oleva pakkausjäte. Metallin jäteastiaan kerätään pakkausjätteen lisäksi myös muuta pienmetallia.

Sekajäteastiaan laitetaan kotitalousjäte, josta on lajiteltu erikseen kierrätettävät jätteet ja vaaralliset jätteet. Sekajäteastiaan ei saa laittaa energiana hyödyntämiseen soveltumatonta jätettä. Pieniä määriä sellaista palamatonta ainetta, jolle ei ole järjestetty keräystä kiinteistöillä tai keräyspisteissä, kuten yksittäisten lasi- ja posliiniastioiden sirpaleita ja yksittäisiä pieniä PVC-muovisia esineitä, voi laittaa sekajäteastiaan.

Vaaralliset jätteet, isot jäte-esineet ja muut sellaiset jätteet, jotka eivät sovellu jäteastiaan, on toimitettava niille järjestettyihin vastaanottopaikkoihin. Vastaanottopaikkoja ovat esimerkiksi jätekeskus ja lajitteluasemat.

Jätekukko toimittaa pyörälliset jäteastiat asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöille. Käytössä olevat jäteastiat korvataan Jätekukon toimittamalla jäteastioilla vasta, kun Jätekukko arvioi vaihdon tarpeelliseksi niiden huonokuntoisuuden vuoksi.

Jäteastioihin saa laittaa jätettä enintään seuraavasti:

• korkeintaan 240 litran jäteastiat: 40 kg
• 241 – 660 litran jäteastiat: 60 kg

Sekajäte, joka voi liata jäteastiaa, on pakattava ennen sen laittamista jäteastiaan. Erityisesti hienojakoisen ja pölyävän jätteen tiiviistä pakkaamisesta on huolehdittava. Biojäte on pakattava biohajoavaan materiaaliin ennen sen laittamista biojäteastiaan.

Jäteastiat on pestävä tarpeen mukaan. Sekajäteastia on pestävä joka tapauksessa vähintään kerran vuodessa ja biojäteastia vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Jäteastiat on tyhjennettävä säännöllisesti niin, ettei jätteistä aiheudu haittoja. Tyhjennykset on hoidettava vähintään seuraavasti:

Jos kiinteistöllä on käytössään korkeintaan 240 litran sekajäteastia, syntyvä jätemäärä on vähäinen ja biojäte erilliskerätään tai kompostoidaan asianmukaisesti, voi sekajäteastian tyhjennysväli olla kahdeksan viikkoa ympäri vuoden.

Biojäteastian tyhjennysväli voi olla kaksi viikkoa kesällä ja neljä viikkoa talvella, jos biojäteastia on osoitettu alle 10 asuinhuoneiston käyttöön tai käytössä on syväkeräys.

Vapaa-ajan kiinteistöjen jäteastiat on tyhjennettävä vuoden aikana vähintään neljä kertaa korkeintaan neljän viikon tyhjennysvälillä. Jos vapaa-ajan kiinteistöllä on käytössään korkeintaan 240 litran sekajäteastia, syntyvä sekajätemäärä on vähäinen ja biojäte kompostoidaan asianmukaisesti kiinteistöllä, on riittävää, että sekajäteastian tyhjennyksiä on vähintään kaksi kertaa kahdeksan viikon tyhjennysvälillä.

Vain kesäaikaan käytettävien vapaa-ajan kiinteistöjen jäteastiatyhjennykset on ajoitettava kesäajalle eli toukokuun alun ja syyskuun lopun välille. Jäteastia on tyhjennettävä muutoin tarpeen mukaan, kun kiinteistöä käytetään.

Vakituisen asuinkiinteistön ja muun ympärivuotisessa käytössä olevan kiinteistön jäteastian tyhjennykset voidaan keskeyttää määräajaksi, kun kiinteistö on kokonaan käyttämättömänä.

Kun määräaikainen keskeytys kestää korkeintaan kuusi kuukautta, asiasta sovitaan Jätekukon kanssa. Tätä pidempien keskeytysten myöntämisen ratkaisee jätehuoltoviranomainen.

Vapaa-ajan kiinteistöllä voidaan keskeyttää korkeintaan puolet vaaditusta tyhjennyksistä, jos kiinteistöllä ei lainkaan oleskella sinä aikana, kun keskeytys on voimassa.

Keskeytystarpeesta on ilmoitettava vähintään kolme arkipäivää ja aikaisintaan kuusi kuukautta ennen toivottua keskeytyksen alkamista. Jäteastia on aina tyhjennettävä ennen keskeytyksen alkamista.

Jätteiden keräykselle tulee valita kiinteistöllä paikka, jossa jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta ei aiheudu haittaa tai vaaraa kiinteistön muulle käytölle, liikenteelle, ympäristölle tai tyhjentäjälle.

Keräyspaikan välittömässä läheisyydessä tulee olla jäteautolle riittävän laaja ja kantava kääntöpaikka. Myös keräyspaikalle johtavan ajoväylän on oltava riittävän leveä ja kantava.

Jos jäteastian tyhjentämistä varten on liikuttava yksityisellä tiellä, on tienpitäjällä vastuu tien kunnossapidosta. Tienpitäjän tulee osoittaa mahdollisten painorajoitusten aikana lupa jätekuljetusten suorittamiseen liikennemerkein.

Keräyspaikka on sijoitettava siten, että jäteastiat päästään tyhjentämään esteettä. Käsin siirrettävät jäteastiat on sijoitettava niin, että jäteauto pääsee vähintään 10 metrin etäisyydelle astioista

Jäteastiat on sijoitettava vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja jäteastioiden siirtoon sopivalle alustalle. Eri jätelajien jäteastiat täytyy olla siirrettävissä tyhjennettäväksi siirtämättä muita jäteastioita.

Jätetilaan ei saa olla kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Ovi on varustettava laitteella, jolla ovi saadaan pysymään auki.

Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan tai kahden metrin säteelle siitä, ei saa sijoittaa sellaista jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu jäteauton kuljetettavaksi.

Taajamissa keräyspaikat, joissa käsin siirrettäviä jäteastioita on neljä kappaletta tai tätä enemmän, tulee sijoittaa jätekatokseen tai jäteastiasuojaan.

Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä. Biojätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa, tarkoitukseen sopivassa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa. Kompostori voi olla myös 2–5 naapurikiinteistön yhteinen.

Asianmukainen elintarvikejätteen kompostori:

• kansi
• pohja tai pohjaverkko
• jyrsijäsuojattu (alle 7 mm reiät)
• ilmankierroltaan riittävä
• tilavuudeltaan riittävä

Kompostori on sijoitettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle. Omakotitalojen ja paritalojen biojätteen kompostoreiden vähimmäisetäisyys naapurirakennuksesta on neljä metriä. Tätä useampia huoneistoja käsittävien kiinteistöjen biojätteen kompostoreiden on oltava vähintään kahdeksan metrin päässä asuinrakennuksista. Kompostoria ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta. Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa aina hyväksytyissä rakennuslupakuvissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan.

Biojätteen kompostoinnin aloittamisesta ja muuttamisesta on ilmoitettava kirjallisesti tai sähköisellä lomakkeella Jätekukolle. Jätekukolle on ilmoitettava myös kompostoinnin lopettamisesta.

Ilmoitus biojätteen kompostoinnista on voimassa viisi vuotta. Jos biojätteen kompostointi kiinteistöllä jatkuu, on ilmoitus uusittava, kun sen voimassaolo päättyy. Jätekukko tiedottaa asiakkaita ilmoitusten uusimisvelvoitteesta.

Jätekukko tarkistaa uusista ilmoituksista, onko kompostointi jätehuoltomääräysten mukaista ennen kuin merkintä kompostoinnista tehdään jätehuoltoviranomaisen vastuulla olevaan kompostointirekisteriin.

Puutarhajätettä saa kompostoida kompostorissa, kompostointi­kehikossa tai aumassa. Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille.

Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty.

Kiinteistön tulipesissä, kuten keskuslämmityskattilassa tai takassa, saa polttaa ainoastaan käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia sekä vähäisiä määriä paperia, pahvia ja kartonkia sytykkeenä. Muovia ei saa polttaa lainkaan.

Jätteiden avopoltto on kielletty. Kiellettyä avopolttoa on myös tynnyrissä tai vastaavassa säiliössä polttaminen. Taajaman ulkopuolella saa kuitenkin avotulella polttaa kuivia olkia, risuja, oksia, kantoja ja puhdasta puuta.

Saostussäiliöistä ja laitepuhdistamojen lietetiloista jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Jos kyseessä on 1-2 henkilön vakituinen asuinkiinteistö tai vapaa-ajan asunto, on liete poistettava säiliöstä vähintään kahden vuoden välein.

Mikäli saostussäiliöön tai vastaavaan säiliöön ohjataan pelkästään harmaita jätevesiä tai kiinteistöllä on käytössä erotteleva kuivakäymälä ja virtsa ohjataan saostussäiliöön, on riittävää, että jätevesiliete poistetaan säiliöstä tarvittaessa.

Umpisäiliöiden on oltava tiiviitä, ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.

Jätevesilietteen ja umpisäiliöiden jätevedet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. Asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen jätevesilietteet ja umpisäiliöiden jätevedet on toimitettava Jätekukon osoittamaan vastaanottopaikkaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle.

Kiinteistön haltijan on huolehdittava, että kiinteistön jätevesilietesäiliöt ja niihin liittyvät rakenteet ovat ehjiä, turvallisia ja tarkoitukseensa sopivia. Kiinteistön haltija vastaa siitä, että lietesäiliöiden luokse pääsee esteettömästi ja turvallisesti yleisesti käytössä olevalla jätevesilietteiden kuljetuskalustolla.

Jätevesilietteen tyhjennyksen tilaajaan on annettava lietesäiliön tyhjentäjälle tarvittavat ohjeet tyhjennyksen suorittamiseksi. Lietetilan sijainti on oltava tyhjennysajankohtana selkeästi merkittynä ja tyhjennettävien säiliöiden kansien tulee olla näkyvissä.

Jos kiinteistön haltija ei voi järjestää yleisesti käytössä olevalle kalustolle kulkuyhteyttä kiinteistölle, on kiinteistöllä käytettävä jätevesijärjestelmää, jonka lietesäiliö tyhjennetään itse ja säiliöistä poistettu liete käsitellään omatoimisesti.

Omassa asumisessa syntyvän lietteen saa levittää haja-asutusalueella asianmukaisesti käsiteltynä lannoitteeksi viljelyksessä olevalle pellolle, joka on omassa hallinnassa. Lietettä ei kuitenkaan saa levittää pohjavesialueella.  Lietettä ei saa levittää myöskään metsään tai muualle maastoon.

Aktiiviviljelijä voi ottaa käsiteltäväksi myös lähikiinteistöllä syntyvän lietteen. Tällainen yhteinen käsittely voi olla korkeintaan viidellä asuinhuoneistolla ja kiinteistöllä.

Kiinteistön haltijan on ilmoitettava kirjallisesti lietteen omatoimiseen käsittelyyn siirtymisestä ja siitä luopumisesta jätehuoltoviranomaiselle. Kun kyseessä on kiinteistöjen jätevesilietteiden yhteiskäsittely, ilmoituksen tekee kaikkia kiinteistöjä koskien se, joka vastaanottaa ja hyödyntää lietteen. Ilmoituksen perusteella jätehuoltoviranomainen tarkistaa, onko käsittely säännösten mukaista ja voiko lietteet käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä. Ilmoitusta lietteen omatoimisesta käsittelystä ei tarvitse tehdä, jos jätevedet eivät sisällä vesikäymälöiden jätevesiä.

Ilmoitus jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä on tehtävä viimeistään kahta kuukautta ennen käsittelyn aloittamista. Ilmoitus on voimassa viisi vuotta. Jos käsittelyä jatketaan vielä tämän jälkeen, on tehtävä uusi ilmoitus.

Vähäiset määrät jätevesien saostussäiliön tai laitepuhdistamon lietettä voi kompostoida kiinteistöllä, jos kiinteistöllä syntyy vain harmaita jätevesiä. Kompostointi on sallittua myös silloin, kun jätevesilietteen määrä on vähäinen ja se on kiinteässä muodossa. Lietteen määrä on vähäinen, jos sitä syntyy vähemmän kuin 20 litraa tyhjennyskertaa kohden ja vähemmän kuin 60 litraa vuodessa.